Suvun historiaa


KASPER GRÖHNIN SUKUSEURAN VUOSIKOKOUS 23.7.2017/PUHE

HYVÄT SUKULAISET


Tänä päivänä juhlimme sukuseuramme 25-vuotista taivalta. Historiallisesti voimme tutkia 400 vuoden ajalta sukuamme Sirkka Gröhnin tekemän sukututkimuksen pohjalta.


Sirkka Gröhnin sukukirjassa, Keski-Karjalan Gröhnit, on selvitetty Kasper
Gröhnin henkilöhistoriaa, joten häneen ei tässä enempää paneuduta.

Sukuseuran toiminnan aikana on tehty matkoja häneen liittyviin kohteisiin. On käyty Käkisalmessa ja jopa Gröhnien kotikaupungissa Briegussa eli Brezegissa puolalaisittain.


Sukututkimus ei ulotu Kasper Gröhniä edeltävään aikaan. Kuitenkin hänen
kotikaupunkinsa tiedetään ja uusia tutkimuksia hänen edeltävältä ajaltaan on tehty. Sukuja ovat tutkineet Tommy Pohjanen ja Mikael Puusaari- nimiset tutkijat. Gröhnien suku on osa heidän laajoja tutkimuksiaan.

Sain näitä tietoja jo vuosia sitten. Kysyttyäni paikalliselta sukututkijalta mahdollisuutta lisätiedon saamiseksi hänen mukaansa se olisi mahdollista paikan päällä ja veisi aikaa ja tietysti rahaa. Sirkkahan uskoakseni teki sukutyötä ilman rahallista tukea.

Netistä löytyy näitä tuloksia von Gröhninger- nimellä ja niihin liittyen puolisoiden nimet: von Pleckenberg, von Oerzen, von Allers ja von Landsbergen.

Nimillä sinällään ei ole merkitystä. Huomio tuohon von- etuliitteeseen kertoo puolisoiden olleen aatelisia ja aatelisukuisia. Vieläkö aateluus velvoittaa…? Mitä nämä Gröhnien esi-isät olivat?


Euroopassa vallitsi Keskiajalla ja vielä 1500-luvulla levottomuuksia ja kansojen liikkeitä. Talonpoikaiskapinoita syntyi johtavaa aatelistoa vastaan. Meilläkin viiveellä 1500-luvun lopulla – Nuijasota (Jaakko Ilkka, Klaus Fleming).

Nykyisen Saksan alueella oli liikehdintää runsaasti. Sleesiassa, nykyisen Puolan Tsekin, Slovakian ja Saksan raja-alueella mainittu Briegun kaupunki oli Böömin aluetta. Valtio oli komealta kalskahtava Pyhä Saksalais-Roomalainen Keisarikunta.


Ihmisiä muutti alueelta pois ja sijaan tuli uusia. Sleesiaan tuli ihmisiä Saksasta, Ruhrin alueelta ja ElsassistaRanskan puolelta. Sukumme nimi oli jo tällöin tiedossa. Gruningereja löytyy samaan aikaan Sveitsin Baselista.

Aatelisina heillä oli oikeus hoitaa ruhtinoiden hallintotehtäviä ja olivat hovien virkamiehiä. Olivat vapaita valtion ja kirkon veroista. Ei tiedetä, olivatko esi-isämme paikallisia asujia vai muuttoliikkeiden mukana tulleita.

Briegussa oli alueellinen lääninherran hovi (Habsburgit), jossa Grönit olivat varsin korkeissa viroissa velvotteineen ja asemansa suomine etuuksineen.

Henrik von Gröninger, 1480-1550, oli ns. salaneuvos. (luonnehtiiko myöhempien Gröhnien ominaisuuksia). Hän oli ruhtinaan luottomies, johon salaamisen nimi viittaa.


Georg von Gröninger, 1500-1570, oli hovimarsalkka, joka muutti Ruotsiin.


Carl von Grohninger 1520-1590 oli ruhtinaan kansleri ja hovimarsalkka.


Nyt tulemme Suomeen.

Fredrik CASPER (1) von Gröhn tavataan Suomessa Hattulan Melvissa. Ajallisesti luvun 1500 puolivälin paikkeilla Casper, (2) edellisen poika, avioitui Carinin, Dufvasuvun tyttären kanssa. On
meidän Kasper Gröhnimme isä (3).

Eli Kasper Gröhn on kolmas perättäinen Kasper ja hänestä sukututkimuksemme alkaa.

Ruotsin vapauduttua Tanskan vallasta ja valtion kehittyminen suurvallaksi edellytti osaavaa virkakuntaa. Pois häädettyjen tilalle tuli omia virkamiehiä. Näitä oli Gröhnien suvussa – jo silloin…?


Klaus Fleming lähetti vuonna 1593 Tukholmaan valtakunnan kansliaan suosituskirjeen Casper Gröhnistä (2). Hänet lähetettiin Puolaan Ruotsin kuninkaan Sigismundin palvelukseen.

Sigismundin asema oli kuninkaana heikko ja hänen setänsä saivat hänet häädettyä viralta.

Casperin viimeiset ajat kuluivat leskikuningattaren hovimestarina Strömsholmenissa.

Näin olemme tulleet Kasper Gröhniin, sukumme esiisään, edellisen poikaan ja paikallisesti Suomeen – Viipuriin.


Hänet miellettiin saksalaiseksi edelleen.

Gröhnit kuuluivat aateliin ja naivat puolisonsa rälssisuvuista. Näillä oli vapautus myös veroista, mutta olivat kuninkaan käskyvallan alaisina sotaaikoina.

Virkamiehinä heillä oli tehtäviä valtakunnan hallinnossa omilla alueillaan. Tällaisia virkamiehiä tuli siis Keski-Karjalaankin 1600-luvulla.


Käkisalmen kaupunki periaatteessa oli vallattu sodassa 1595. Kaupunki jäi
eräänlaiseksi pantiksi poliittisiin tarkoituksiin ja 1617 se liitettiin virallisesti Ruotsin valtakuntaan. Tästä alkoi Viipurin saksalaisten kauppiaiden mahdollisuus käydä ulkomaankauppaa myös Käkisalmesta.


Tämän jälkeinen historia on Sirkka Gröhnin sukukirjassa ja sen sukututkimuksessa.


Kirjan toinen painos on myyty loppuun. Riitta Väistö on käynyt neuvotteluja uuden painoksen ottamisesta.


GRÖHN-nimestä:
Sukututkimus eli genealogia on harrastuksena ja myös ammattina lisääntynyt paljonkin viime vuosikymmeninä. Nykytekniikka antaa mahdollisuuden harrastajallekin mahdollisuuden paneutua sukunsa vaiheisiin.


Jossain määrin harrastusta on liikaakin: arkistojen hoitajat ovat ylityöllistettyjä oman työnsä
ohessa.

Tietojen hankinta on tullut maksulliseksi ja sitä rajoittavat monet ihmisen
yksityisyyssuojaa ohjaavat lait. Myös EU on takertunut asiaan.


Tietoa kyllä löytyy omatoimiselle verkossa ja valtakunnalliset järjestöt, kuten Suomen sukututkimusseura, auttavat asiassa.


Nimien saaminen tutkimukseen on luvanvaraista. Saatava lupa henkilöltä tai omaisilta. Tietyn ajan jälkeen aineisto on vapaammin käytettävissä.


Suomessa on 20 000 sukunimeä! Tutkittavaa siis riittää.

Nimien yleisyyslistalla olemme Suomessa noin 800-sija paikkeilla.


Muutama hajatieto sukumme nimestä:
Sukuseuramme yli 300 jäsenestä runsaat 60 on Gröhn-nimisiä.Nämä eivät edusta ”enemmän” sukua kuin muutkaan. Tämä nimi on kirjoitettu –h:lla.


Variantti on Grön, Eino Johdannaisia mm. Grahn, Gren Liitteellisiä Gröndahl, Grönforss…

1900-luvun alussa vierasperäistä Gröhn-nimeä muutettiin suomalaiseksi”.
Paikannimi, esim. Lamminsalo on tällainen mielleyhtymä muutoksena esim. Kuusinen (vihreä väri).


Meidän sukuhaaramme sijoittui aluksi Keski-Karjalan alueelle.


Pohjois-Karjalassa keskittymiä on Liperissä, Juuassa ja Kontiolahdella. Sukulaisuusyhteyttä näihin ei ole löytynyt.

Täydellistä sukututkimusta muilta ei ole.


Kuitenkin muittenkin Gröhnien lähtökohtana on Kasper 1600-luvulta Käkisalmesta.


Kaikkiaan Suomessa on 1174 Gröhniä, Ruotsissa 204, Norjassa 30, Tanskassa 32, USA:ssa 125 ja Australiassa 44. Kaikkiaan sukuamme on levinnyt maailmalle mittava määrä.


Sain Sirkan sukuseuran hallituksen pöytäkirjoja 90-luvulta. Alku seuran
synnyttämiselle oli 9.7.1989 hänen syntymäpaikallaan läheisten omaisten kanssa.


Varsinainen perustava kokous oli tässä samassa salissa 29.7.1990.

Sopimuskirjan allekirjoittivat Sirkka Gröhn, Uuno Gröhn, Elina Kortekangas, Jaakko Lamminsalo ja
Mirja Pirhonen. E.K. on vielä elossa näistä henkilöistä.


Sirkka oli työteliäs ja asioihin tiukasti paneutuva. Sukututkimustyö kesti useita vuosia. Ainakin kesälomaaikoina naapurit näkivät Sirkan auton lähtevän aamuisin ”tutkimusmatkalle”. Väliaikatietojakin saatiin.


Ruotsin kieli oli arkistojen virallinen kieli. Niiden lukemista auttoi Sirkka-maisterin ruotsinkielen hallinta – oli ruotsin kielen lehtorina lappeenrantalaisessa lukiossa.


Voitaneen kunnioittaen ja leikillisesti sanoa Sirkan tehneen sukukirjasta oman lapsensa – elihän hän yksin, mutta oli hyvin seurallinen. Henkilökohtainen tuttavapiiri nykyisistä ja edesmenneistä oli laaja.


Muutama reunahuomautus pöytäkirjan marginaalista:
”Jo on kummat kuulumassa, hätäkellot häilymässä, kun on Ryöni ryöstämässä”
”Alahan männä, Ryöni on takana!” Kun hetki koittaa, me joudumme ottamaan vastaan kaikki esiisämme, jotka kaukaa tulleina kokoontuvat ympärillemme.
JORMA GRÖHN