Kasper Gröhnin sukuseura ry:n vuosikokous 2016  – sukuseuran 25-vuotisjuhla


Sukuseuran vuosikokous pidettiin 23.7.2016 sääntömääräisesti Kiteen seurakuntakeskuksessa. Paikalle tuli n. 50 sukuseuran jäsentä.

Tässä samassa salissa perustettiin Kasper Gröhnin sukuseura ry 26 vuotta sitten. Käytännöt kokouksien ja sukumatkojen vuorottelun takia aiheuttivat tämän juhlakokouksen pitämisen vuoden myöhässä. Vuonna 2015 oli matka Käkisalmeen.

Tapahtuma aloitettiin klo 11.00 ruokailulla ja varsinainen kokous tuntia myöhemmin. Puheenjohtaja Riitta Väistön tervetulotoivotusten jälkeen oli ohjelmaa: paikallinen lauluyhtye Q ja tähdet esittivät taidokasta musiikkia. Seuran hallituksen jäsenellä, Kari Uuksulaisella, on osuutensa kuoron toiminnassa.

Sirkka Gröhnin haudalle lähti seppelepartio, Markku Laurikainen ja Erkki Gröhn, Sirkan sisarenpoika ja serkku.

Juhlapuheessaan Jorma Gröhn käsitteli suvun vaiheita ennen Kasper Gröhnin aikaa. Uutta tietoa oli löytynyt vuoteen 1480 ja siitä lähtien henkilötietoa esi-isien siirtymisestä Ruotsiin ja sitten Suomen alueelle. Tästä ei ole sukumme tutkimusta, vaan on saatu oheistietona muitten tutkimusten kylkiäisinä (Tommi Pohjanen ja Mikael Puusaari). Mielenkiintoista sukumme kannalta on kuitenkin, miten valtakunnan historia on ohjannut sukumme vaiheita. Kiinnekohdat tultaessa Kasper Gröhniin 1600-luvun alussa ovat Brieg, Schleesiassa- Mervi, Hattulassa – Viipuri – Käkisalmi – Keski-Karjala. Monenlaisia vaiheita sukuumme tuona ajanjaksona on sisältynyt. Kuitenkin suku on ollut merkittävissä tehtävissä, milloin ruhtinaitten tai kuninkaan määräyksestä. Pienenä lisätietona Gröhn-nimestä on sen määrä, joka Suomessa on 1174. Sukuumme kuuluu tietysti paljon suurempi määrä ihmisiä toisilla sukunimillä.

Juhlakokouksessa nähtiin myös video Sirkka Gröhnin järjestämästä tapaamisesta kotiinsa Kiteen Kontiolaan vuonna 1989, jolloin alustava päätös sukuseuran perustamiseksi tehtiin.

Varsinainen kokous meni esityslistan mukaisesti. Tilinpäätökset, toiminnantarkastajan lausunto kahdelta edelliseltä vuodelta ja toimintasuunnitelmat ja talousarviot kahdelle seuraavalle vuodelle hyväksyttiin. Jäsenmaksu korotettiin 15 euroon/vuosi ja ainaisjäsenmaksu 150 euroon. Talous on pysynyt hyvin kurissa, mutta pientä alijäämää parina vuonna on ollut. Toisaalta sukuseuralla on pankkitalletuksina ja sijoitusrahoina hyvä kivijalka.

Sukuseuran hallituksessa jatkavat entiset jäsenet: Jorma Gröhn, Matti Gröhn, Merja Immonen, Matti Mononen, Kari Uuksulainen ja Riitta Väistö.

Sukuseuran matkasta ensi vuodelle oli kaksi vaihtoehtoa. Ruotsiin Överseloon ja Brieguun, Puolaan. Näistä viimeksi mainittu sai eniten kannatusta. Hallitus alkaa suunnitella tarkemmin tämän matkan toteuttamista. Tämä on jo toinen kerta, jolloin suku tekisi matkan sinne. Tällä kertaa lentäen Helsingistä Krakovaan.

Kokouksen päätyttyä melkoinen joukko ilmoittautuneista lähti etukäteen suunnitellulle matkalle kiteeläisiin kohteisiin. Menimme ensin linja-autokuljetuksella kaupungin keskustasta noin kolmen kilometrin päähän Savikolle Kitee-seuran omistamaan kauppamuseoon. Tämä kauppa ja sen yhteydessä ollut yritysrypäs, maatila, meijeri, mylly, saha ja kartano, olivat aloittaneet toimintansa 1870-luvulla. Täältä siirryttiin kilometrin päähän ”Suomen Pietarhoviin”. Se on uusi matkailuyritys Kiteellä. Useamman hehtaarin alueella on paljon istutuksia ja rakennuksia. Pietarhovissa joimme kahvit. Sieltä jatkoimme matkaa jo tutuksi tulleeseen paikkaan, Neulaniemeen Juurikkaan. Juurikan kyläyhdistys oli keittänyt rantakalakeiton ja joimme myös emäntien valmistamat kahvit. Aika kului mukavasti jutellen. Meille oli lämmitetty myös sauna, jossa moni kävi ja pulahti myös Pyhäjärven lämpöisissä vesissä. Olihan kesän pitkä lämpöjakso parhaimmillaan.

25 vuoden aika on osoittanut sukumme toiminnan merkityksen siihen kuuluvaksi. Vaikka ”aktiivijäseniä” on noin 100, moninkertainen määrä haluaa olla osana sukuamme. Jäsenmäärä on edelleen pienessä kasvussa. Sirkka Gröhnin alullepanema sukutoiminta on löytänyt paikkansa. Näkyvinä osoituksina ovat nämä kokoukset, Sukumanni-lehti, sukukirja, standaari ja matkat. Nuorten mukaan saaminen olkoon yksi tavoitteistamme. Siitä oli rohkaisevia merkkejä tässä tapaamisessa.

Lopuksi Sirkka Gröhnin kirjoittama aforismi  erään kokouksen pöytäkirjan marginaalissa: Kun hetki koittaa, me joudumme ottamaan vastaan kaikki esi-isämme, jotka kaukaa tulleina kokoontuvat ympärillemme.